Onkohan se vanhuuden merkki, että opiskelijana viettää vappua pyöräilemällä kirjaston kautta kangaskauppaan ja sitten kotiin ompelemaan..? En suostu uskomaan! Mieluummin uskon, että se on merkki rakkaasta harrastuksesta :) Otan kaiken ilon irti näistä parista päivästä, jolloin saan olla ihan vapaa gradusta ja kouluhommista. Toteutin poikien (etenkin Veijarin) pitkäaikaisen toiveen ja ompelin molemmille pelipaidat. Sellainen täytyy kuulemma olla, kun pelaa jalkapalloa tai ihan mitä tahansa lajia. Ompelukoneen kanssa tuli pitkästä aikaa taas vähän riitaa, mutta olen silti lopputulokseen tosi tyytyväinen! (kunhan ei liian läheltä saumoja tarkastele...)
Tällaiset niistä tuli: Vesselille punainen ja Veijarille sininen. Pojat saivat itse kangaskaupassa valita kankaat. Valkeat osat on trikoota vanhoista kätköistä. Kaava on jostain Ottobrestä ja kaulukseen otin mallia miehen pelipaitojen kauluksista.
Ja takaa:
Mukavaa vappua! Simaa, munkkia ja auringon paistetta!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti