VANHOJA LUOMUKSIA
Nyt markkinoiden jälkeen ajattelin ottaa käsityörintamalla rennommin kun ei ole pakko tehdä mitään, mutta jotenkin se silti houkuttaa kaivaa kankaat tai virkkuukoukku esiin... Ehkä juuri siksi kun ei ole pakko! Olen saanut jopa muutaman tilaustyön ja niitä olen innolla värkännyt :) On paljon mukavampi tehdä mattoa, vaatetta tms kun tietää kenelle se tulee.

Aloitin kylppärinmaton virkkaamisen muutama ilta sitten, mutta siitä tuli liian leveä ja lyhyt ja kude loppui kesken, joten purin Veijarin innokkaalla avustuksella koko homman. Ja sitten aloitin alusta, vähän kapeampana tällä kertaa, että kude riittää hieman pidempään mattoon. Kummallista, miten kärsivällisyys on kasvanut vuosien varrella. Vanhojen päivän puvuntekelekin taisi aikanaan lentää seinään monta kertaa ja ärräpäät sinkoilivat, mutta nykyään ei juurikaan edes harmita, vaikka joutuu purkamaan. Tai jos harmittaakin niin se menee nopeasti ohi. Ajattelen asian mieluummin niin, että koko luomus menee hukkaan, jos en tee sitä kunnolla ja niin, että se minua miellyttää. Kokemus on opettanut, että huonot tekeleet jää käyttämättä!

Talvella tein Vesselille ja Veijarille liivit. Vesseli pitää omaa pingviiniliiviään mielellään (noh, kai 1-vuotias pitää mielellään sitä, mitä aamulla päälle laitetaan...) ja itsekin tykkään sen sille pukea. Pyöreitä taskuja kokeilin tähän ensimmäisen kerran ja kivoja ne minusta on! Veijari on melkoinen Franklin-fani, joten hänelle aplikoin Franklin-kilpparin selkään ja eteen kokeilin lapasen mallisia taskuja. Näin jälkeenpäin ajatellen joko taskut tai aplikaation olisi voinut jättää pois, ettei liivissä olisi liian monta yksityiskohtaa, mutta toisaalta eihän ne yhtä aikaa näy.

Tässä kuva Franklinista lähempää. Tämänkin purin ja tein uudelleen moneen kertaan. Ja nyt olen siihen muuten tyytyväinen, mutta kasvot ei vieläkään miellytä. Täytyy myöntää, että kasvoja värkätessä alkoi pinna palaa ja lopulta ajattelin, että antaa olla. Liivin velour ei ehkä olisi kestänytkään enää kovin montaa purkamiskertaa samasta kohtaa.

Tämän tunikan tein jollain Suuren Käsityölehden kaavalla hieman muunneltuna. Siitä tuli ihan kiva! Tarkoitus oli tehdä samalla kaavalla toinenkin, mutta se on vieläkin suunnitteluasteella :)

Vesselin ristiäisiin tein turkoosinvihertävän kellohelmaisen satiinimekon, jota täytyisi nyt pienentää, kun raskauskiloja on sulanut pois. Tulisi vain jotain juhlia, niin saisin intoa aloittaa pienennysoperaation!

Nyt takaisin kylppärinmaton kimppuun! Lapset nukkuu ja minulla on ehkä pieni hetki aikaa ennen kuin uni voittaa :)